Lahde: Wikipedia. Sivut: 26. Luvuissa: Berliinin metro, Berliinin rautatieasemat, Berliinin S-Bahn, Berliinin paarautatieasema, Tegelin lentoasema, Schonefeldin lentoasema, U7, U6, Berlin Ostbahnhof, U8, Tempelhofin lentoasema, U9, Zoologischer Gartenin rautatieasema, Potsdamer Platzin rautatieasema, M-Bahn, Alexanderplatzin rautatieasema, Berliinin raitioliikenne, Warschauer Strassen rautatieasema, Friedrichstrassen rautatieasema, Berlin Sudkreuzin rautatieasema, U10, U55, Berlin Westkreuzin rautatieasema, Schonefeldin lentoaseman rautatieasema, U3, U2, Berliner Verkehrsbetriebe, Bellevuen rautatieasema, Hackescher Marktin rautatieasema, U4. Ote: Berliinin metro (saks. ) ja S-Bahn ovat Berliinin raskaan joukkoliikenteen hoitavat junalinjat. Metro kulkee lahinna maan alla; S-Bahn liikennoi lahinna maanpinnan ylapuolella. Metro avattiin vuonna 1902 ja on sittemmin laajentunut 147 kilometria pitkaksi, 173 asemaa sisaltavaksi, kymmenlinjaiseksi verkoksi. Berliner Verkehrsbetriebe (BVG) vastaa metrosta. Se liikennoi junia ruuhka-aikaan 3-5 minuutin valein ja muulloin 5-10 minuutin vuorovalilla. Jarjestelma suunniteltiin helpottamaan Berliinin keskustan liikennetta. Se kasvoi nopeasti toiseen maailmansotaan asti, mutta sodan jalkeen jako Ita- ja Lansi-Saksaan teki yhtenaisen metroverkoston kehittamisen mahdottomaksi. Kylman sodan aikana verkostoa laajennettiinkin ainoastaan Lansi-Berliinissa, kun taas idassa kehitys pysahtyi lahes kokonaan. Metro pysyi avoinna molempien maiden kansalaisille aina Berliinin muurin rakentamiseen ja Ita-Saksan matkustuskieltoihin saakka (1961). Taman jalkeen Ita-Berliinin metrojunat eivat enaa liikennoineet lansipuolella. Jotkin Lansi-Berliinin linjat kulkivat jatkossakin osittain Ita-Berliinin puolella, mutta junat eivat pysahtyneet idan asemilla lukuun ottamatta Friedrichstrassen asemaa, jolla sijaitsi rajanylityspaikka. Saksojen yhdistymisen jalkeen metro avautui jalleen kokonaisuudessaan. Metroon on tehty mittavia modernisointeja. Useit