Lahde: Wikipedia. Sivut: 53. Luvuissa: Variaineet, Variavaruudet, Variopin teoreetikot, Varit, Isaac Newton, Johann Wolfgang von Goethe, Johannes Itten, Metyleenisininen, Lapislatsuli, Vetyperoksidi, Paavari, Musta, Varilampotila, Ultramariini, Keltainen, Punamulta, Hematiitti, Tioniini, Malakiitti, Vihrea, Nakyvan valon spektri, Vaaleanpunainen, Oranssi, Purppura, Mauveiini, CMYK, Valkoinen, Varianalyysi, Magnetiitti, Tinktuurit, Kalsiumkarbonaatti, Harmaa, Variavaruus, Titaanidioksidi, Varimorsinko, RGB-varimalli, Preussinsininen, Pigmentti, Pantone Matching System, Varintoistoindeksi, Indigonsininen, Michel Eugene Chevreul, Violetti, Savy, Atsuriitti, Atsovari, Bariumsulfaatti, Henna, Metameria, Ruskea, Sinkkioksidi, Rautaoksidi, Syaani, Maavarit, Vastavari, Gotiitti, Josef Albers, Zur Farbenlehre, Vareista, SRGB, Viininpunainen, Magenta, Okra, Variympyra, Punaliitu, Umbra, Rauta(III)oksidi, Varimittari, Paletti, Limetinvihrea, Monja, Seepia, Patenttisininen, Opticks, HSV, Adobe RGB, Auramiini, Fuksianpunainen, Kimrooki, Magdalanpuna, Lohikaarmeen veri, Siena, Oliivinvihrea, Turkoosi, Latsuriitti, Kellanruskea, Fawn. Ote: Sir Isaac Newton PRS, FRS (juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta 1642 - 20. maaliskuuta 1727, gregoriaanisen kalenterin mukaan 4. tammikuuta 1643 - 31. maaliskuuta 1727) oli englantilainen fyysikko, matemaatikko, tahtitieteilija, alkemisti ja filosofi. Newton loi perustan klassiselle mekaniikalle teoksessaan Philosophiae Naturalis Principia Mathematica vuonna 1687. Principiassa Newton esitteli painovoima- ja liikelakinsa. Principiaa pidetaan Keplerin 1600-luvun alussa aloittaman tietellisen vallankumouksen kohokohtana. Newtonia pidetaan Gottfried Leibnizin ohella differentiaali- ja integraalilaskennan keksijana. Newtonia pidetaan myos modernin optiikan kehittajana. Han huomasi, etta valkoinen valo koostuu useista eri vareista eli eri aallonpituuksista, jotka taittuvat eri tavalla prismassa ja synnyttavat spektrin. Han myos ymmarsi, et...