Lahde: Wikipedia. Sivut: 38. Luvuissa: Muinainen Lahi-ita, Alkujakso, Kivikausi, Eurooppalaisten alkupera, Nag Hammadin kirjasto, Indoeurooppalaisten alkupera, Pohjois-Amerikan kummunrakentajat, Rautakausi, Myoniradiografia, Rosettan kivi, Paquime, Pohjois-Amerikan itaiset metsamaan kulttuurit, Ikonografia, Paleoliittinen kausi, Adenan kulttuuri, Varhaispaleoliittinen kausi, Hallstattin kulttuuri, Provenienssi, Kivikausikeskus Rira, Gandharan kulttuuri, Meripihka, Nuraghe, Pitkakumpu, Meriarkeologia, Stratigrafia, Suomen Egyptologinen Seura, Suomen arkeologinen seura, Kennewickin ihminen, Egyptologia, Kierikkikeskus, Rodanovon kulttuuri, Archaeological Institute of America, La Tenen kulttuuri, Rehydroksylaatioajoitus, Kuvakumpu, Suomen muinaistaideseura, Djakovon kulttuuri, Aarre, Archaeology, Histria, Sedentismi, Artefakti, Harrogaten aarre, Kokeellinen arkeologia, Esihistoriallinen arkeologia, Klassillinen arkeologia, Arkeoastronomia, Primaarilahde, Kuoppakeramiikka, Varhaishistoria, Tell, Mikrotera, Untamalan arkeologinen opastuskeskus, Ekofakti, Kaupunkiarkeologia, Kulttuurikerros, Muinaistutkija, Kvartsi-iskos, Luettelo esihistoriallisista kivirakennelmista. Ote: Muinainen Lahi-ita: Muinaisessa Lahi-idassa alkoi maanviljely joskus 10000-8500 eaa. Samoihin aikoihin alettiin pitaa lampaita ja vuohia, myohemmin noin 7000 eaa. nautoja kotielaimina. Maanviljelyn kehitys vei Lahi-idan kehittymaan viimeistaan noin vuonna 6000 eaa. kohti sivilisaatiota. Ihmiset asettuivat asumaan jokilaaksoihin, minne syntyi tuottoisan kasteluviljelyn avulla suuria kaupunkeja. Kirjoitustaitoa pidetaan sivistyksen merkkina. Se keksittiin Uruk-kaudella. Varhainen sivistys nahtiin mm. Etela-Mesopotamian Sumerissa, Elamissa ja Faaraoiden Egyptissa. Historia vyorytti esiin monia alueelle vaeltavia kansoja, ja enemman tai vahemman lyhytikaisia pikkuvaltioita ja suurvaltoja. Sumerin jalkeen tuli Babylonia ja Assyria. Muinaisessa Egyptissa oli oma kulttuurinsa koko vanhan ajan. Assyrian ma...