Lahde: Wikipedia. Sivut: 25. Luvuissa: Raamatun kasikirjoitukset, Raamatun historiallisuus, Jeesuksen historiallisuus, Markuksen salainen evankeliumi, Raamatun tulkinta, Historiallinen Jeesus, Jeesus-seminaari, Q-lahde, Textus Receptus, Bysantin tekstilaitos, Muratorin kaanon, Westcottin ja Hortin laitos, Raija Sollamo, Craig Keener, Craig Blomberg, Codex Bezae, Codex Sinaiticus, Redaktio, Codex Vaticanus, Craig A. Evans, Codex Claromontanus, Codex Washingtonianus, Redaktiokritiikki, Tafsir, Midra, Nicholas de Lyra, Quadriga, Papyrus 26, POxy 846. Ote: Tama artikkeli kasittelee Raamatun historiallisuutta eli sita, missa maarin Raamattu on historiallisesti paikkansapitava kuvaus, seka missa maarin ja milla ehdoilla sita voidaan kayttaa historiallisten henkiloiden ja tapahtumien lahteena. Artikkeli ei ole historiallinen kuvaus Raamatun ajoista. Katso: Israelin kuningaskunta ja Juudan kuningaskunta. Seka Vanhan etta Uuden testamentin kirjat jaetaan tavanomaisesti historiallisiin, runollisiin ja opetuskirjoihin seka profeettakirjoihin. Historiallisiksi kirjoiksi luetaan Vanhan testamentin kirjat Ensimmaisesta Mooseksen kirjasta Toiseen aikakirjaan seka Uudessa testamentissa evankeliumit ja Apostolien teot. Kysymys Raamatun historiallisesta paikkansapitavyydesta koskeekin ensi sijassa naita kirjoja. Tama jaottelu ei kuitenkaan kaikilta osin vastaa kirjojen sisaltoa, silla esimerkiksi Mooseksen kirjat sisaltavat historiallisten tai sellaisiksi vaitettyjen kertomusten ohella myos laajan uskonnollisen lain, kun taas profeettakirjoissakin on runsaasti viittauksia niiden kirjoittamisajankohdan historiallisiin tapahtumiin. Monet ihmiset erityisesti konservatiivisen ja fundamentalistisen kristinuskon piirissa uskovat, etta Raamattu on kokonaisuudessaan Jumalan sanaa ja siten erehtymaton ja kumoamaton. Nain Raamatun ajatellaan myos siina kuvattujen historiallisten tapahtumien osalta taydellisesti paikkansapitava pienimpia yksityiskohtia myoten . Tama kasitys on kuitenki...