Lahde: Wikipedia. Sivut: 42. Luvuissa: Ludwig Wittgenstein, Ludwig Wittgensteinin elamakerta, Filosofisia tutkimuksia, Immanuel Kant, Mihail Bahtin, Umberto Eco, Nelson Goodman, Tractatus logico-philosophicus, Kaarle Sanfrid Laurila, Perheyhtalaisyys, Theodor Adorno, Kielipeli, Ulla Karttunen, Varmuudesta, Aarne Kinnunen, Arthur Danto, Alexander Gottlieb Baumgarten, Arto Haapala, Eino Krohn, George Dickie, Yksityisen kielen argumentti. Ote: Ludwig Josef Johann Wittgenstein (26. huhtikuuta 1889 Wien, Itavalta - 29. huhtikuuta 1951 Cambridge, Englanti) oli itavaltalais-englantilainen filosofi. Wittgenstein syntyi vuonna 1889 Wienissa kahdeksanlapsisen perheen nuorimmaksi lapseksi. Han oli lapsena kiinnostunut tekniikasta, ja valmistuttuaan Berliinin teknillisesta korkeakoulusta han lahti opiskelemaan ilmailutekniikkaa Englantiin. Han kiinnostui matematiikan ongelmista ja siirtyi opiskelemaan filosofiaa Cambridgen yliopistoon Bertrand Russellin oppilaaksi. Russell vakuuttui pian siita, etta Wittgenstein olisi oikea henkilo jatkamaan hanen tyotaan filosofisen logiikan alueella. Wittgenstein ei kuitenkaan pitanyt yliopiston ilmapiirista ja muutti asumaan Norjaan vuonna 1913. Palvellessaan Itavalta-Unkarin armeijassa ensimmaisen maailmansodan aikana Wittgenstein kirjoitti ainoan hanen elamansa aikana julkaistun filosofisen teoksensa Tractatus logico-philosophicuksen. Teos julkaistiin vuonna 1921. Sodan jalkeen Wittgenstein vetaytyi filosofin uraltaan ja siirtyi kansakoulunopettajaksi Itavaltaan. Han kuitenkin palasi filosofian pariin ennen kaikkea Moritz Schlickin ansiosta ja palasi Cambridgeen vuonna 1929. Samana vuonna hanelle myonnettiin tohtorin arvo. Han alkoi luennoida Cambridgessa, ja vuonna 1936 hanet nimitettiin professoriksi. Han kasitteli vuosien aikana luennoillaan muun muassa kielifilosofiaa seka matematiikan ja psykologian filosofiaa. Han kirjoitti ja muokkasi myohaiskautensa paateosta Filosofisia tutkimuksia vuodesta 1936 aina elamansa loppuun saakka. T...