Lahde: Wikipedia. Sivut: 28. Luvuissa: Kiinalainen astrologia, Kiinalainen kalenteri, Yijing, Perinteinen kiinalainen laakinta, Maalliset oksat, Viisi elementtia, Luopan, Fengshui, Taivaalliset rungot, Qi, Trigrammi, Luoshu, Qimendunjia, Hetu, Bagua, 28 xiuta, Nelja elainta, Dantian, Jin ja jang, Viisi oppia, Liuren, Musta kilpikonna, Taiyishenshu, Sinivihrea lohikaarme, Valkoinen tiikeri, Kolme oppisuuntaa, Punainen lintu. Ote: Kiinalaisella astrologialla on pitka historia, jonka aikana on kehitetty lukemattomia menetelmia. Nykyaan tarkeimmat menetelmat perustuvat jiazi-kalenterin ja aurinko- tai kuukalenterin yhdistamiseen. Vanhemmat astrologian muodot perustuvat auringon, kuun ja planeettojen liikkeiden seuraamiseen. Vanhimmat sailyneet viralliset kalenterit (Xia-kalenterit) kuvasivat auringon, kuun ja tahtien liiketta eri tahtikuvioiden (, pinyin: xiu) lapi. Tahtikartta n. vuodelta 700 jaa, Dunhuangin arkisto Viiden tahden astrologia perustuu viiden planeetan, Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin ja Saturnuksen liikkeisiin. Kiinalaiset nimesivat planeetat viiden elementin mukaan. On luultavaa, etta elementtien varit on annettu planeettojen varien mukaan. Seitseman oikeaa ovat aurinko, kuu ja viisi planeettaa. Siita, mita nelja ylimaaraista ovat, esitetaan eri teorioita. Nykyaan yleisimmin kaytetty kiinalaisen astrologian muoto on kahdeksan merkin ( bazi) eli neljan pilarin ( sizhu) astrologia. Ihmisen syntymaajan mukaan hanelle lasketaan vuoden, kuukauden, paivan ja tunnin taivaallinen runko ja maallinen oksa. Naiden kahdeksan merkin perusteella nahdaan viitteita ihmisen luonteesta seka hanen kohtalostaan ja onnestaan. Tang-dynastian (618 - 907). aikana elanytta oppinutta Li Xuzhongia pidetaan bazin isana. Neljan pilarin astrologian kehityksessa tapahtui kaanteentekeva muutos, kun Xu Ziping ( ) kehitti neljan pilarin teoreettisen perustan ja teki huomattavia muutoksia tapaan, jolla karttaa tulkitaan. Siksi menetelmaa kutsutaan myos nimella Ziping...