Lahde: Wikipedia. Sivut: 26. Luvuissa: Musikaalisuus, Improvisointi, Musiikki ja tunteet, Musiikin vaikutukset, Absoluuttinen savelkorva, Sovitus, Korvamato, Musiikkiterapia, Musiikkitiedonhaku, Musiikkineuvos, Rock Mafia, Kiertoilmahengitys, Kitaraefekti, Sormitus, Demo, Kehtolaulu, Saveltapailu, Vapaa saestys, Konsertti, Savelkorvattomuus, Priimas, Pizzicato, Lisenssimaksu, Vihellys, Savellys, Talk box, Amusia, Multi-instrumentalisti, Tabulatuuri, Encore, Musiikkiohjelmointi, Crowd surfing, Folia, Levytyssopimus, Saveltaminen, Crossover, Johannes-passio, Street team, Soitinmusiikki, Eteenpain , Steelband, Sormiharjoitus, Automaattisaveltaminen, Mutopia Project, Streetstyle, Seikilos-hymni, Resitaali, Kappale, Savelkimppu, Afroma. Ote: Musikaalisuus voidaan maaritella musiikilliseksi herkkyydeksi, lahjakkuudeksi tai kiinnostukseksi musiikkiin, psykofysiologiseksi rakenteeksi, joka on edellytyksena kokea musiikki mielekkaaksi ja ilmaista itseaan musiikillisesti tai musikaalisuustestien oletuksissa usein esitettyna, havaintojarjestelmaan perustuvaksi, harjoittelu- ja kulttuurivapaaksi potentiaaliksi oppia musiikin kuuntelu- ja ilmaisutaitoja. Erilaisia nakokulmia musikaalisuuteen on useita ja ne riippuvat paljon tutkijan omista lahtokohdista seka siita, mista nakokulmasta han ilmiota tarkastelee. Musikaalisuuden osa-alueita on usein ajateltu olevan muun muassa rytmitaju, savellajitaju, kyky erottaa eri savelkorkeuksia toisistaan, taito soittaa jotakin soitinta tai laulaa, kyky hahmottaa musiikkikappaleen rakennetta, kyky kayttaa painotuksia ja tempon muutoksia musisoidessa ja kyky tuntea tunteita musiikkiin liittyvissa asioissa. Musikaalisuuden maaritelmia on monenlaisia, ja musikaalisuuden eri osa-alueista on erilaisia mielipiteita. Sensorisessa tarkastelutavassa korostetaan aistien toimintaa sellaisenaan, ja sen mukaan musikaalisuus koostuu useasta tekijasta, joita voidaan pitaa toisistaan erillaan. Sen sijaan kokonaisvaltaisten hahmopsykologiaan tukeutuvien na...