Lahde: Wikipedia. Sivut: 23. Luvuissa: Vappu, Frans Mikael Franzenin patsas, Havis Amanda, Voitonpaiva, EuroMayDay, Helluntai, Aitienpaiva, Sima, Helatorstai, Kaatuneiden muistopaiva, Suomen neito, Valburg, Hirvi, Munkki, Kansainvalinen tupakaton paiva, Norjan kansallispaiva, Tippaleipa, Siskotytto, Veljmies-patsas, Lilja, Kukanpaiva, Vesak, Jatkanpatsas, Satakunnan karhu, Serpentiini, Rosetti, Vanhempien paiva, Vappukukka. Ote: Vappu on vuosittain 1. toukokuuta vietettava kansainvalinen juhlapaiva ja monissa maissa yleinen vapaapaiva. Se on alkavan kevaan juhlapaiva seka kansainvalinen tyovaen juhlapaiva. Suomessa vapunpaivaa aattopaivineen vietetaan tyovaen, ylioppilaiden ja kevaan karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 lahtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspaiva, suomalaisen tyon paiva. Kun vuodenkierto jaetaan kahdeksaan osaan, kevatpaivantasauksen ja kesapaivanseisauksen puolivali osuu toukokuun alkuun. Euroopassa keltit ja germaaniset kansat viettivat kevaan alkamisen juhlaa huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa. Juhlamenoihin kuului kokkojen polttaminen. Irlannissa ja Skotlannissa on vietetty huhtikuun lopulla tai toukokuun alussa kevaan juhlana kelttilaista Beltane-juhlaa. Beltane oli samhainin ohella toinen kelttien keskeisimmista juhlista. Juhlan aikana sytytettiin kokkotulia, joiden uskottiin edistavan karjan hedelmallisyytta. Karja on ajettu rituaalisesti haltiatulien lapi. Beltane tarkoittaakin "hyvaa tulta." Monissa eurooppalaisissa maissa on perinteisesti pystytetty korkea vappusalko, jonka paahan on kiinnitetty pitkia nauhoja. Juhlassa nauhat kudotaan salon ymparille. Nuorten tyttojen joukosta voidaan valita "toukoneito." Saksassa vappuyo tunnetaan noitien ja taikuuden yona. Kasitys noitien lentamisesta sapattiinsa valpurinyona (saks. ) on arveltu olevan perua yleisesta pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmaisena paivana muun muassa monet uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikan...