Lahde: Wikipedia. Sivut: 83. Luvuissa: Ydinvoima, Raskas vesi, Ydinvoimakeskustelu, Iranin ydinohjelma, Plutonium, Ydinpolttoainekierto, Ydinvoima Suomessa, Luettelo ydinlaitostapahtumista, Sateilyturvallisuus, Ydinvoiman kayttokohteet, Fuusioreaktori, Sateilyturvakeskus, Ydinturvallisuus, Ydinainevalvonta, Hyotoreaktori, Geologinen loppusijoitus, Maaoljy, Ydinjatehuolto, Ydinreaktori, Areva, Ydinvoiman historia, Maakaasu, Fuusioreaktio, Kansainvalinen atomienergiajarjesto, Fennovoima, Sateilyhaurastuminen, INES, Hiilivoima Suomessa, ITER, Fissio, Fossiilinen polttoaine, Kylmafuusio, Operaatio Opera, Oljyntuotanto, Orion-projekti, Ukrainan ydinvoima, Rikastus, Onkalo, Euroopan atomienergiayhteiso, NS Sevmorput, Kurt atov-instituutti, Oklo, Criirad, MOX-polttoaine, NEA, Jaahdytystorni, Erkki Laurila, Dosimetri, Prometheus, Posiva, Ruotsin ydintutkimusohjelma, Rosatom, Plutoniumdioksidi, Cadarache, Ydinvastuu, Tutkimusreaktori, Maakaasuvoima, Luettelo ydinkayttoisista siviilialuksista, Kiihdytinreaktori. Ote: Ydinvoima eli ydinenergia (vanhahtavasti atomivoima eli atomienergia) on energiantuotantoa, joka perustuu hallittuun atomiydinten fissio- tai fuusioreaktioon tai muihin ydinreaktioihin, kuten radioaktiiviseen hajoamiseen. Ydinvoiman tuotannossa osa ydinpolttoaineen atomien massasta muuttuu energiaksi, joten ydinpolttoaineen energiasisalto on tavanomaisiin polttoaineisiin verrattuna hyvin suuri. Ydinvoimasta kaytetaan vanhastaan myos nimityksia atomivoima ja atomienergia, jotka ovat ydinvoiman synonyymeja. Ydinvoima perustuu kuitenkin nimenomaan atomin ytimen reaktioiden hyodyntamiseen ja on siten kuvaavampi ja myos johdonmukaisempi sanojen ydinreaktori ja ydinfysiikka rinnalla. Ydinvoimalla katetaan noin 17 % maailman sahkontuotannosta, 6,2 % primaarienergiantarpeesta ja 2,5 % maailman loppuenergian kaytosta. Loppuenergiaa mitatessa ei kuitenkaan oteta huomioon energian arvoa ja erityisesti sahkon suurta exergiasisaltoa. Maailman hyodyntamiskelpoisesta energi...